Toimivat oppimisympäristöt suunnitellaan yhteistyössä käyttäjien kanssa

Toimivat oppimisympäristöt suunnitellaan yhteistyössä käyttäjien kanssa

Toimivat oppimisympäristöt suunnitellaan yhteistyössä käyttäjien kanssa

Julkisten palvelujen toimitilahankkeet ovat kunnille erittäin merkittäviä investointeja, jotka vaikuttavat monen kuntalaisen arkeen. Parhaimmillaan julkiset tilat, kuten koulut, toimivatkin myös koko yhteisön kohtaamis- ja harrastamispaikkoina. Viime aikoina esimerkiksi koulutilojen suunnitteluun on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Tähän on vaikuttanut se, että käsityksemme oppimisesta ja sitä myötä myös oppimista tukevista tilaratkaisuista on muuttunut. Tila nähdään oppimisympäristönä, eivätkä käytäväkoulut ja muuntautumattomat luokkahuoneet tiukkoine pulpettiriveineen vastaa nykykäsitystä toimivasta oppimisympäristöstä. Toimiva oppimisympäristö joustaa tarpeen mukaan ja mahdollistaa vaihtelevat työtavat, ryhmäkoot ja opettajien yhteistyön. Samalla uudetkin tilat tarjoavat mahdollisuuden myös perinteisempään ja itsenäiseen työskentelyyn.

Koska kouluissa on kyse arkkitehtuurin, talotekniikan ja rakenteellisten ratkaisujen ohella ennen kaikkea oppimisesta, edellyttää toimivien koulutilojen suunnittelu väistämättä moniammatillista yhteistyötä rakentamisen ja kasvatuksen asiantuntijoiden välillä. Tämän vuoksi on tärkeää, että tilojen käyttäjät voivat alusta asti osallistua tilojen suunnitteluun ja toteutumisen seurantaan aina tilojen käyttöönottoon asti. Eräissä hankkeissa onnistuneeseen lopputulokseen on johtanut toimintatapa, jossa tilojen tulevat käyttäjät ovat yhdessä laatineet jo ennen varsinaista tilasuunnittelua tulevalle koululle niin sanotun pedagogisen suunnitelman, jossa pohditaan koulun tavoitteita ja toimintakulttuuria suhteessa tilaratkaisuihin. Tämä pedagoginen suunnitelma toimii tila- ja hankesuunnittelun lähtökohtana.

On tarkoituksenmukaista, että julkiset tilat palvelevat mahdollisimman monta ja ovat tehokkaassa käytössä myös koulupäivän jälkeen. Tämän vuoksi koulujen suunnittelussa pitäisi kuulla myös muita koulujen käyttäjiä, kuten urheiluseuroja ja kansanopistoja. Monesti lukemattomat yksityiskohdat ratkaisevat tilojen käytettävyyden ja sen että tilojen yhteiskäyttö sujuu mutkitta. Tällaisia suunnitellussa huomioitavia asioita ovat esimerkiksi riittävät säilytystilat eri seurojen tai järjestöjen tavaroille, iltakäytön lukitusratkaisut sekä vaikka liikuntasalin lattian materiaali. Tilojen yhteiskäyttö voidaan suunnitella niin, että siitä hyötyvät kaikki. Koulu saa paremmin varustellut ja kenties laajemmat tilat, ja kuntalaiskäyttäjät tilat harrastuksilleen.

Vaikka käyttäjien osallistuminen suunnitteluun on ensiarvoisen tärkeää toimivan ratkaisun muodostamisessa, jää käyttäjien rooli harmittavasti edelleen sivuun useissa tilahankkeissa. Suunnittelen julkisia tiloja työkseni ja haluan rakentaa kuntaa, jossa käyttäjiä kuunnellaan aidosti heitä itseään koskevassa päätöksenteossa, myös tilasuunnittelussa!