Pian pari viikkoa sitten Kirkkonummen kunnanhallitus teki parin päivän opintomatkan Kööpenhaminaan ja Helsingörin kuntaan. Helsingörin kunta sijaitsee meren rannalla noin 50 kilometriä Kööpenhaminasta pohjoiseen, asukkaita on n. 50000 ja junamatka pääkaupungista taittuu kolmessa vartissa – vertailukelpoisuutta Kirkkonummeen siis löytyi.
Tapasimme vierailullamme paikallisia virkamiehiä ja päättäjän, joiden kanssa keskustelimme alueiden kehittämistä.
Kirjoitan nyt muutaman noston asioista, mitä opintomatkalta kannattaisi mielestäni ottaa myös Kirkkonummen kehittämisessä huomioon:
1) Selkeä, yhdessä sovittu ja tulevaisuusorientoitunut visio kunnan kehittämisestä, jota toteutetaan määrätietoisesti ja rohkeasti. Tällöin suunta on selvä ja asioissa päästään eteenpäin.
Esimerkiksi Helsingörissä oli talouden rakennemuutoksen myötä huomattu, että kunta tarvitsee uudenlaisen identiteetin. Oli pohdittu sitä, mitä kunta voi seudullisesti tarjota ja todettu, että kunnan sijainti pääkaupunkiseudulla hienossa ympäristössä tarjoaa mahdollisuudet etenkin vetovoimaiselle asuinpaikalle. Näin päätettiin aloittaa kunnan kehittäminen kuntalaiset edellä ja luotiin hyvät peruspalvelut. Palveluiden avulla saatiin uusia asukkaita, joiden myötä alkoi syntyä myös uutta kysyntää, yritystoimintaa ja työpaikkoja. Nykyisin kunnan tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä.
2) Rakennusten välissä oleva tila.
Viehättävä ja toimiva yhdyskuntarakenne ei synny ainoastaan rakennuksista vaan vähintään yhtä tärkeää on tila, mitä on rakennusten välissä. Kulkuyhteydet, reitit, aukiot, puistot, istutukset, penkit, ympäristötaide ym. muodostavat tärkeän osan kokemaamme elinympäristöä.
3) Rannat julkisina tiloina ja ihmisten olohuoneina. Esimerkiksi Kööpenhaminassa on päätetty, että rannallekin rakennettaessa tulee rakennuksen ja rantaviivan väliin jäädä kaikille avoita tilaa. Näin rannoille syntyy kävelyreittejä, yhteisiä laitureita ja kohtaamispaikkoja asukkaille. Esimerkiksi alla olevan kuvan vasemmassa yläkulmassa on kuva uudehkosta kerrostalosta, jonka asunnot kuuluvat Kööpenhaminan kalleimpiin ja tämänkin rakennuksen edessä oleva laituri on julkista tilaa.
4) Runsas viherrakentaminen ja puistot.
Puistot ja puutarhat tulisi olla suunnittelussa yhtä tärkeässä roolissa kuin itse rakennuksetkin.
5) Ihmisen mittakaavaan pohjautuva suunnittelu.
Tämä näkyy käveltävyytenä, saavutettavuutena ja pyöräilyn houkuttelevuutena, eli myös ihmisinä ja elämänä katukuvassa.
6) Panostaminen laadukkaaseen ja vivahteikkaaseen, ympäristöönsä sopivaan arkkitehtuuriin ja rakentamisen laatuun.
7) Julkiset rakennukset kaupunkikuvan ja toimivuuden kehittämisen keskiössä.
Yhteisillä varoilla toteutetut julkiset rakennukset voivat parhaimmillaan olla lähtökohta toimivan ja viihtyisän elinympäristön muodostamisessa, kutsuvat asukkaita sisään ja kertovat samalla paikan identiteetistä ja yhteisistä arvoista.
Toivottavasti Kööpenhaminan ja Helsingörin oppeja saadaan jalkautettua myös Kirkkonummelle!
-Reetta Hyvärinen
Kunnanhallituksen jäsen, kuntakehitysjaoston pj.
Alla kuvassa rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Saara Huhmarniemi kanssani Helsingörin rantamaisemissa.