Lukiokoulutuksen todelliset kulut vaihtelevat kunnittain merkittävästi johtuen ns. valtionosuusjärjestelmästä. Valtionosuusjärjestelmän periaate on tiivistäen se, että jokainen kunta, riippumatta siitä järjestääkö lukiokoulutusta vai ei, maksaa valtiolle kunnan omarahoitusosuutta lukiokoulutuksen järjestämiseksi. Omarahoitusosuus maksetaan kunnan asukasmäärän perusteella. Vastaavasti valtio maksaa rahoitusjärjestelmästä takaisin niille kunnille, jotka lukiokoulutusta järjestävät. Tämän takaisinmaksun perusteena on puolestaan lukioiden opiskelijamäärä.
Kirkkonummen kunnan valtiolle maksama omarahoitusosuus on vuonna 2021 n. 3,41 miljoonaa euroa. Tämä summa maksettaisiin valtiolle olipa Kirkkonummella lukiokoulutusta tai ei. Vastaavasti kunta saa takaisin valtiolta n. 4,72 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmässä Kirkkonummen kunta jää siis 1,31 miljoonaa euroa plussan puolelle. Tämä kunnalle verrattain suotuisa ratkaisu perustuu Kirkkonummen asukasmäärään, nuorten osuuteen väestörakenteessa ja lukioiden opiskelijoiden määrään. Kaikkia kuntia järjestelmä ei kohtele yhtä hyvin. Heikommassa asemassa ovat kunnat, joissa väestörakenne on vanhempi ja opiskelijoiden määrä pieni.
Kirkkonummen kunnan tilinpäätöksessä vuodelta 2020 lukiokoulutuksen kustannukset olivat yhteensä n. 4,83 miljoonaa euroa. Summa pitää sisällään opetuksen järjestämisen lisäksi myös toimialalta toiselle maksettavat ns. sisäiset kulut kuten tilavuokrat, jotka olivat n. 0,86 milj. euroa. Tilavuokralla maksetaan käytännössä rakennuksen kustannuksia. Varsinaiset opetuksen järjestämisen kustannukset ovat Kirkkonummella valtakunnallisesti vertailtuna kohtuulliset. Samaan aikaan molemmat lukiomme ovat menestyneet hyvin valtakunnallisissa oppimisvertailuissa. Tämä on pitkälti osaavan henkilöstön ansiota.
Kunnan kulut lukiokoulutuksen järjestämisestä muodostuvat koulutuksen järjestämisen kulujen ja valtionosuuden erotuksesta. Tämä on Kirkkonummella noin 3,52 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmän kautta Kirkkonummi maksaa valtiolle joka tapauksessa 3,41 miljoonaa euroa, riippumatta siitä, järjestääkö kunta itse lukiokoulutusta. Kustannusero lukiokoulutuksen järjestämisen ja järjestämättä jättämisen välillä on kunnalle vuosittain n. 0,11 miljoonaa euroa.
Mitä tällä reilulla sadalla tuhannella saadaan? Lyhyesti: Kirkkonummen maine sivistyskuntana nojaa laadukkaisiin kasvatus- ja opetuspalveluihin. Lukiot ovat kuntien elinvoimaisuuden yksi merkittävä tekijä, jota monet kunnat varjelevat viimeiseen asti. Toisen asteen opintomahdollisuuksilla on merkitystä nuorten hyvinvoinnin rakentajina, mutta myös asuinpaikan valinnassa. Oppilaitokset ovat myös merkittävä työllistäjä.
Talouden ja kunnan kehittämisen näkökulmasta lukiokoulutus on kunnalle todellinen vetovoimatekijä, josta säästäminen kävisi kunnalle kalliiksi.
Reetta Hyvärinen
Kirkkonummen Vihreät
FM (aineenopettaja)