Hallitusten välisen ilmastopaneelin eli IPCC:n julkaisema raportti on pysäyttävää luettavaa.
Maapallon lämpötilan nousu pitää hillitä 1,5 asteeseen aiemmin esillä olleen kahden asteen sijasta. Ero voi tuntua pieneltä, mutta kahden asteen lämpenemisen vaikutukset olisivat tuhoisia ja peruuttamattomia. On arvioitu, että vedenpuutteesta kärsivien ihmisten määrä tuplaantuisi, kaksinkertainen määrä lajeja menettäisi valtaosan elinympäristöistään ja sukupuuttoon kuoleminen kiihtyisi, jäätiköt sulaisivat ja rannikkotulvat yleistyisivät. Säiden ääri-ilmiöiden yleistyessä ja alueiden muuttuessa elinkelvottomaksi yhä useammat kärsisivät ruuan puutteesta ja siirtolaisten määrä kasvaisi ennennäkemättömästi.
Asialla on todellinen kiire, sillä maailman maiden tämänhetkiset päästövähennyssitoumukset tarkoittavat noin 3 asteen lämpötilannousua. Puolentoista asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää täyttä päästöttömyyttä vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että päästöjä on vähennettävä rajusti jo lähivuosina samalla kun hiilinieluja, eli hiilidioksidia sitovien hiilivarastojen määrää, on lisättävä.
Ilmastonmuutos huolestuttaa yhä useampaa
Viime lauantaina Helsingissä pidetyn Ilmastomarssin suuri osallistujamäärä osoitti yleisen huolen ilmastonmuutoksesta. Ilmastomarssilla 8000 osallistujaa vaati toimia ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. Lisääntyneestä ilmastotietoisuudesta kertovat myös tutkimustulokset: Viime joulukuussa Ylen Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 59 % vastanneista koki ilmastonmuutoksen erittäin vakavaksi ongelmaksi. Viisi vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli vain 23 %.
Kasvavasta ilmastotietoisuudesta kertoo myös se, että yhä useampi on halukas omilla valinnoillaan vähentämään hiilipäästöjään ja muuttamaan omia kuluttajatottumuksiaan: Jätteitä kierrätetään, kasvispainotteisen ruokavalion suosio on kasvussa ja moni pohtii esimerkiksi keinoja vähentää energian kulutustaan niin liikkumisessa kuin asumisessa.
Vastuu ilmastotyöstä on päättäjillä
Kuluttajavalinnat ovat tärkeä keino vaikuttaa, mutta vastuuta ilmastopolitiikasta ei voi jättää yksittäisille ihmisille. Ilmastonmuutoksen hillitseminen 1,5 asteeseen vaatii poliittisia päätöksiä kaikilla päätöksenteon tasoilla. Samalla koko ilmastotyön keinovalikoima on otettava käyttöön. Poliittisen päätöksenteon tehtävänä on tehdä kestävistä valinnoista myös yksittäisille kuluttajille helppoja ja kannustavia.
Valtion tasolla ilmastotyössä on ratkaisevaa, miten Suomessa suhtaudutaan metsien muodostamiin hiilinieluihin. Hallituksen ajama politiikka lisää metsänhakkuita kestämättömällä tavalla ja on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä asiantuntijoilta. Suomen metsät eivät yksinkertaisesti riitä suunniteltuihin hankkeisiin tai tyydyttämään selluna maailman kasvavia pehmopaperimarkkinoita. Hiilinielujen ohella ylimitoitetuissa hakkuissa katoaa myös luonnon monimuotoisuutta sekä virkistys-, marjastus ja sienestyspaikkoja.
Ratkaisuja metsien hakkuiden vähentämiselle myös metsänomistajat huomioon ottaen on olemassa. Esimerkiksi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on ehdottanut, että metsänomistajille maksettaisiin korvauksia, jotta he antaisivat metsien kasvaa vanhemmiksi.
Ilmastonmuutos mahdollistaa myös uutta liiketoimintaa, jonka kysyntä tulevaisuudessa on taattu.
Kirkkonummella tulee tehdä nykyistä vahvempaa ilmastotyötä
Myös kunnat voivat olla edelläkävijöitä ja vaikuttaa toiminnallaan merkittävästi ilmastotyöhön. Ympäristövastuullisuus ja ilmastotyö on kunnille tulevaisuudessa yhä tärkeämpi vetovoimatekijä, joka houkuttelee kuntaan uusia asukkaita ja yritystoimintaa.
Maankäytön suunnittelulla on luotava energiatehokasta ja joukkoliikenteen käyttöä tukevaa yhdyskuntarakennetta. Lähimatkailun sekä lähiruuan tuotannon kehittäminen on otettava kunnan ilmastotyön valikoimaan. Kasvisruokavaliota on lisättävä kunnan ruokapalveluissa.
Ilmastokysymykset tulee ottaa tarkasteluun myös kunnan tulevissa rakennusinvestoinneissa esimerkiksi vähähiilisillä energiaratkaisuilla ja puurakentamisen suosimisella. Ympäristövastuulliseen rakentamiseen on mahdollista saada myös edullisempaa rahoitusta. Kunnan taloustilanne sekä investointipaine huomioon ottaen edullisempien rahoitusmallien tulisi jo itsessään kannustaa aikaisempaa ympäristövastuullisempiin valintoihin.
Sanoista tekoihin
Viimeaikainen uutisointi ja poliittiset ulostulot ovat osoittaneet, että aiemmin yksittäisten ryhmien esillä pitämät ilmastokysymykset ovat siirtyneet puheen tasolla politiikan valtavirtaan. Puheita pidettäessä on samalla tiedostettava, että ilmastonmuutos ei odota ja sanoista on siirryttävä todellisiin tekoihin. Kirkkonummen asukkaat ovat toistuvasti ilmaisseet kyselyissä ympäristön merkityksen erittäin tärkeäksi. Tämä velvoittaa päätöksentekijöitä vastuullisempiin ilmastotekoihin myös paikallisesti. Tähän työhön toivotamme kaikki tervetulleeksi mukaan.
Vihreät kunnanvaltuutetut,
Reetta Hyvärinen ja Saara Huhmarniemi