Kirkkonummella on erinomaiset edellytykset kehittyä elinvoimaisena ja vetovoimaisena kuntana. Yhtenä suurena esteenä ovat tällä hetkellä rakennuskantaan jarakentamiseen liittyvät ongelmat. Näihin tarvitaan ratkaisut, jotta tilanne ei muodostu elinvoiman esteeksi. Rohkeutta muutoksiin on löydyttävä.
Uusi valtuusto nimitettiin Kirkkonummella kesäkuun lopulla, joten valtaosa uusilla kokoonpanoilla toimivista toimielimistä pääsee pitämään ensimmäisiä kokouksiaan kesän taittuessa loppupuolelle. Myös kuntakehitysjaosto, jonka puheenjohtajana toimin, aloittaa elokuussa. Kuntakehitysjaoston tehtäväkenttä on laaja ja pitää sisällään muun muassa kunnan vetovoimaisen kehityksen ja elinvoimaisuuden edistämisen.
Kokousrintamalla hiljainen heinäkuu tarjosi hyvän mahdollisuuden valmistautua valtuustokauteen ja tarkastella kotikuntaa erityisesti omien luottamustehtävien kautta. Kuntakehitysjaoston toimivaltaan kuuluu esimerkiksi valmistella esitys kunnan elinvoimaisuuden ohjelmasta. Elinvoimainen kunta on kokonaisuus, joka muodostuu usean tekijän tuloksena. Kuntaliitto (2017) on määritellyt kunnan elinvoiman kokonaisuuteen 1) vetovoimaisen ympäristön, 2) kilpailukykyisen yrityskannan, 3) osaamisen ja työvoiman saatavuuden, 4) julkiset ja kaupalliset palvelut, 5) sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden sekä 6) vahvan kuntatalouden.
Kirkkonummella monet elinvoiman osatekijät ovat kohdillaan, erityisesti monien tunnistama houkutteleva ympäristö ja väestön osaamistaso. Koska elinvoima on osiensa summa ja syntyy osatekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa, ei mitään näistä tekijöistä voi jättää ottamatta huomioon. Elinvoiman kokonaisuudesta seuraa myös se, että pienilläkin asioilla voi olla suuri vaikutus yhden asian vahvistaessa toista tekijää ja niin edelleen. Vahvistava kierre toimii myönteisessä, mutta valitettavasti myös kielteisessä merkityksessä.
Erittäin valitettava ja konkreettinen esimerkki monella tapaa kunnan elinvoimaan kielteisesti vaikuttavasta asiasta on Winellskan koululle ja osalle Gesterbyn koulusta tarkoitettujen väistötilojen myöhästyminen. Myöhästymisen syyksi on ilmoitettu se, että kunnan vastuulla olleet perustukset eivät valmistuneet ajoissa. Seurauksena oppilaille ja henkilökunnalle ei ole lukuvuoden alussa osoittaa heille luvattuja terveitä tiloja ja tilanteesta aiheutuu huomattavia ylimääräisiä kuluja muun muassa rakennettaessa puuttuville väistötiloille toissijaisia väistötiloja. Pahimmillaan määrärahat ovat poissa vielä terveiden tilojen elinkaarta jatkamaan varatuista korjausvaroista, mikä puolestaan voi aiheuttaa kalliiksi tulevia ylläpitokorjauksien laiminlyöntejä. Terveiden tilojen puuttuminen heijastuu niin ikään työvoimaan: ammattitaitoisia opettajia on hakeutunut asian vuoksi töihin toisaalle. Kunnan elinvoimaan tilanne vaikuttaa niin kuntatalouden, palvelujen tason, asumaan houkuttelevan ympäristön kuin työvoiman kautta. Tähän kunnalla ei ole varaa.
Kunnan elinvoimaisuuteen vaikutetaan jokaisella toimialalla ja politiikan tasolla jollain tapaa jokaisella tehtävällä päätöksellä. Näin ollen elinvoiman rakentamisessa kyse on myös yhteistyöstä ja kyvystä tunnistaa kokonaisuuksia. Toivon, että otamme opiksi tehdyistä virheistä ja onnistumme päättäjien, viranhaltijoiden ja asukkaiden välisessä avoimessa yhteistyössä löytämään niitä ratkaisuja, jotka aikaansaavat elinvoimaa rakentavia myönteisiä kierteitä. Uudelle valtuustokaudelle tehdään uusi kuntastrategia, mutta vanhasta strategiasta löytyy periaate, joka tuntuu nyt erittäin ajankohtaiselta: ”Meillä on rohkeutta tehdä päätöksiä ja muuttaa vanhoja käytäntöjä.”
Kiitos kaikille aktiivisille asukkaille, jotka olette pitäneet yhteyttä.
Hyvää loppukesää kaikille kuntalaisille, Reetta Hyvärinen